Kesämökki ja asunto. Siinä on yksityishenkilön tavanomaisin omaisuus. Jompikumpi tai molemmat. Useimmissa tapauksissa käteistä ei ole kovinkaan paljon.
Vanhempien kuollessa lapset perivät omaisuuden – eli kesämökin ja asunnon. Nykylainsäädännöstä johtuen tämä voi koitua heille kuitenkin kalliiksi perintöveron takia. Joskus se voi johtaa hyvin epämieluisiin tilanteisiin.
Ruotsissa perintövero poistettiin Intian valtamerellä joulukuussa 2004 tapahtuneen tsunamikatastrofin jälkeen. Näin esimerkiksi orvoiksi jääneiden lasten ei tarvinneet maksaa perintöveroa lapsuudenkodistaan. Ratkaisu oli hyvin ihmisläheinen. Suomessa meillä on vielä tänä päivänä perintövero, joka ei osoita minkäänlaista inhimillisyyttä.
Perintöveron puolestapuhujien mukaan vero tasaa omaisuuseroja eri yhteiskuntaryhmien välillä. Käytännössä tapahtuu juuri päinvastainen. Tavallisen palkansaajan on tehtävä suuria taloudellisia uhrauksia pystyäkseen pitämään kesämökin perheessä seuraavalle sukupolvelle. Varakkaammalla perheellä voi ensinnäkin olla ylimääräisiä käteisvaroja veron maksamiseen ja toiseksi he ovat voineet tehdä verosuunnittelua, jolla minimoidaan maksettavaa osuutta. Minun silmissäni perintövero itse asiassa lisää omaisuuseroa.
Minun mielestäni meidän on muutettava perintöveroa siten, että vero maksetaan vasta kun perintö on myyty. Vasta silloin perijällä on käteisvaroja joilla voi maksaa. Valtion näkökulmasta on lähinnä kyse verotuksen siirrosta. Osa omaisuudesta joka jää perheille ei päädy verotettavaksi. Tämä osuus on kompensoitava lisäämällä valtion muita tuloja.
Olen aikaisemmin kirjoittanut yrittäjien perintöverotuksesta.
Comments are closed.