Meripelastuksen rahoitusta keinutetaan

|Pääkirjoitukseni Meripelastusseuran jäsenlehdessä Trossi 1/2021|

Lähes vuosisadan ajan meripelastustoimintaa on tuettu raha-automaattivaroilla. Julkisuudessa on talven aikana keskusteltu peliongelman kanssa kamppailevista ihmisistä. Tämä on aiheellista ja tärkeää ja asiaan tuleekin kiinnittää huomiota. Keskityn kuitenkin kolikon toiseen puoleen eli vapaaehtoisen meripelastuksen rahoitukseen ja sen mahdolliseen muutokseen.

Varainhankintamme on perustunut hyvin pitkälle yksityiseen rahoitukseen. Voidaan toki keskustella mihin kategoriaan veikkausvarat kuuluvat, etenkin vuonna 2017 tapahtuneen rahapeliyhteisöjen yhdistämisen jälkeen. Mutta valtion suoria budjettivaroja ei juurikaan ole meille osoitettu ennen vuotta 2015. Tällöin kauppa-aluksilta kerätty lästimaksujärjestelmä loppui lakimuutokseen, jolloin valtio korvasi menetyksen osittain.

Kuluneen talven aikana veikkausvarojen tulevaisuutta on selvitelty neljän ministeriön asettamassa työryhmässä. Ryhmä, joka koostui viidestä entisestä ministeristä, ehdotti että vuoden 2024 alusta tehtäisiin kokonaisuudistus, jolloin veikkaustulot siirtyisivät valtiolle ja annettavat tuet otettaisiin budjetista. Kuinka lopulta tulee käymään, selviää kahden seuraavan vuoden aikana.

Valitettavan usein rahoituspohjaa on muutostilanteissa heikennetty

Muutos on aina mahdollisuus. Veikkausvaroihin kohdistuu useita paineita. Koronavuosi on tehnyt tuottoihin 30 % loven ja määrävälein puhutaan pelimonopolin murenemisesta. Riski varojen vähenemisestä on olemassa. Suora valtiontuki poistaisi tämän ongelman, mutta edunsaajien poliittinen riski kasvaisi. Valitettavan usein rahoituspohjaamme on muutostilanteissa heikennetty.

Meripelastusseuran toimintaedellytyksiä ei missään tapauksessa saa vaarantaa. Meidän roolimme Suomen meriturvallisuuden turvaajana on hyvin keskeinen. Riippumatta siitä, kehittyykö raha-automaateista saatava tukemme valtionapusuuntaan tai säilyykö se nykyisen tapaisena, meidän on jatkettava panostuksiamme jäsenmaksu- ja lahjoitusvarojen hankinnassa. Vahva omarahoitusosuus turvaa toimintamme pitkäjänteistä kehittämistä, jota ei muutokset muussa rahoituspohjassa liikaa saa keinuttaa.