|Mielipidekirjoitukseni Hbl 25.2.2022|

Keskustelu Suomen mahdollisesta Natojäsenydestä on käynnistynyt vakavasti Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Innokkaimmat kannattajat ovat vaatineet välitöntä hakemuksen lähettämistä. Eittämättä näen hyötyjä täysimääräisessä jäsenyydessä, vaikka tällä hetkellä uhkakuva Suomea kohtaan ei liene muuttunut.

Miten osallistumme taakanjakoon?

Haettaessa jäsenyyttä tulisi analysoida miten yhteistä taakkaa voisi jakaa ja miten Suomi kantaa kortensa kekoon yhteiseksi hyväksi. En ole nähnyt tällaista keskustelua enkä sitä, miten Suomi soveltaisi viidettä artiklaa antavana osapuolena, puolustusliiton jäsenenä. Tähän meidän on osattava antaa ainakin itsellemme vastaus. Millä tavoin Suomen tulisi voida auttaa muita jäsenmaita ja missä määrin? Miten tämä vaikuttaa omaan valmiuteemme?

Voiko muihin luottaa?

Yhtenä huolenaiheena näen Naton mahdollisen muuttumisen, joka tulee huomioida. Professori Henrik Meinander sanoi HBL:ssä 23.2. ettei kannata luottaa eurooppalaisiin jäseniin, vaan etupäässä Yhdysvaltoihin. Amerikkalaisessa turvallisuuspolitiikassa presidentillä on ratkaiseva vaikutusvalta. Tuoreessa muistissamme löytyy valitettavasti esimerkki presidentistä, joka useaan otteeseen kyseenalaisti Yhdysvaltojen yhteistyön muiden Natomaiden kanssa ja monta kertaa myös epäröi maansa sitoumuksia järjestössä. Kolmen vuoden päästä USA:ssa on presidentinvaalit. Suomi ei voi vaikuttaa siihen kuka valitaan. Mutta meihin se vaikuttaa.

Maailman muuttuessa, järjestöt muuttuvat eikä Nato ole tässä poikkeus. Jäsenenä voi toki jossain määrin vaikuttaa muutoksen suuntaan kun optionhaltijana lähinnä joutuu seuraamaan sivusta. Jäsenhakemuksen lähettäminen varmasti aiheuttaisi itänaapurissa reaktion. On hyvä tietää seisooko silloin paremmat kortit kädessä kuin tänään. Maantieteellinen asemammehan ei muutu.

Riippumatta valinnastamme, maamme turvallisuuden perustana on vahva oma puolustus. Kansainvälinen yhteistyö joka vahvistaa sitä on luonnollisesti hyödyllistä. Onko se tarpeellista, on toinen kysymys ja onko sen dimensio pohjoismainen, eurooppalainen vai transatlanttinen. Tulevaisuus näyttää.

Kommentointi on suljettu.